Pääsiäiseksi ajoimme mökille nauttimaan hiljaisuudesta ja toivoimme myös voivamme hiihtää talven ensimmäiset - ja viimeiset - kilometrit. Meillä on tapana heti ensimmäiseksi tehdä avanto, jotta näemme jään paksuuden lahdukassamme. No oli paksua! Rauhallisin mielin pystyimme siis luisteluhiihtää lahdukan ympäri ja takaisin rantoja seuraten. Lunta oli niin vähän jäällä, että hiihto oli ihanan vaivatonta ja luistavaa. Koiratkin nauttivat! Vaikka sunnuntaista alkaen aurinko porotti, piti yön kylmyys jäänpinnan kuivana ja aamuisin pystyi vielä hiihtämään. Myöhemmin päivällä tuli turhan märkää.
Vasta nyt karvakorvamme pääsivät pitkistä turkeistaan eroon. Linnut saivat materiaaleja luksuspesiin, kun jätin karvoja oksahankoihin. Melli ajeltiin ensin ja Halla yritti jähmettyä näkymättömäksi. Se näyttää brontosaurukselta pikkuruisen Mellin rinnalla!
Sitten tuli Hallastakin siisti:
Ehdin myös värittää. Koska tein mökille tuon mosaiikkitukaaninkin (otsikkokuvassa), oli ihan pakko värittää satumetsän tukaani:
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.