Yhtenä päivänä töissä jäi taas aamupuuroa jäljelle. Olin juuri tehnyt ison kasan sämpylöitä kotona, joten en halunnut viedä uutta sämpylänjuurta kotiin. Mutta kukaan muukaan ei sitä halunnut! Joku ehdotti, että sämpylät voisi tehdä töissä ja kun kerran jauhoja löytyi kaapista ja ikivanhaa kuivahiivaa erään toimistolaatikosta, ryhdyin toimeen! Taikina valmistui nopeasti ruokatauolla ja paistaminen sujui muiden työtehtävien lomassa sutjakkaasti.

Niinpä meillä oli sitten päiväkahvilla tuoreita sämpylöitä tarjolla! Tuli hyvä mieli.