Halla - ja me kaikki muutkin siinä sivussa! kärsii valeraskaudesta. Tällä kertaa pentu on Kananlennosta tuttu pehmolelu. Voi sitä itkun ja hellyyden määrää, kun kanasta pitää pitää huolta! Hermotkin on välillä niin kireällä, että pakko kurittaa Melliä. Ensin vauva oli lelupatukka, josta lähtee naru. Halla toi sen yksi yö itkien makuuhuoneeseen. Sittemmin vauvaksi tuli tuo kana, joka itse asiassa on minun, eikä koirilla ole siihen mitään jakoa! Nyt olen heltynyt...

Lokakuu1%20003-normal.jpg

Yhtenä yönä Halla oli kuitenkin ottanut sen yöpöydältäni hellästi hampaisiinsa ja siitä lähtien kana on kulkenut minne Hallakin. Ulos ei se sentään ole päässyt, mutta lenkin jälkeen on taas kiire etsiä se. Myös sänkymme oli myllätty ihan mullin mallin. Kaiken keskellä oli kanakin, mutta ennen kuvan ottoa ehdin sen jo napata pois.

Lokakuu2%20004-normal.jpg

Ihan ei samannäköisyys näitä kahta vaivaa :)

Lokakuu2%20006-normal.jpg