Pääsiäisen vietimme kotosalla tarkoituksena levätä. Levätty on, vaikkakin lisää lepoa tarvittaisiin. Ei oikein irtoa tehot tällä hetkellä, mutta kai tämä olotila jossain vaiheessa muuttuu.

Sunnuntain vietimme veljeni luona. Kyllä meitä hemmoteltiin! Veljeni ja hänen vaimonsa valmistivat meille jos jonkinmoista herkkua; oli maa-artisokkia uunissa paahdettuna (taivaallista), palsternakkapyrettä (olisin voinut kauhoa kipon vain itselleni!), lehti- ja ruusukaalia, kaalihärpäkettä (oli hetken aikaa vakuumissa), taivaallista salaattia, emmervehnää (alkuvehnää) ja itsepyydettyä kuhaa. Kasvissyöjän taivas siis!

Huhti_1%20041.jpgHuhti_1%20042.jpgHuhti_1%20129.jpgHuhti_1%20049.jpgHuhti_1%20052.jpgHuhti_1%20053.jpgHuhti_1%20055.jpgHuhti_1%20063.jpgHuhti_1%20064.jpgHuhti_1%20065.jpgHuhti_1%20061.jpgHuhti_1%20062.jpgHuhti_1%20066.jpgHuhti_1%20068.jpgHuhti_1%20069.jpg

Vaikka lihasta ei ollut tietoakaan, istui Melli uskollisesti mestarin lähellä!

Huhti_1%20070.jpgHuhti_1%20071.jpgHuhti_1%20072.jpgHuhti_1%20106.jpgHuhti_1%20134.jpgHuhti_1%20138.jpgHuhti_1%20139.jpg

Minä toin jälkiruuan. Se olikin sitten yhdenlainen sekoilu! Tytär toivoi suklaapohjaista täytekakkua viinimarjatäytteellä. No, minähän teen, mietin. Jotenkin sitten tein mielenhäiriössä hieman tuhdimman pohjan ja häiriön jatkuessa tein viinimarjarahkamössön, joka piti hyydyttää liivatteella. Liivatepussissa oli kolme liivatetta, ja koska en jaksanut (!!!) avata uutta, käytin vain ne. No, olisin tarvinnut neljä, koska täytettä oli niin paljon. Kakku ei siis oikein hyytynyt, tai se olisi ainakin kaatunut kumoon, kun siitä olisi leikattu palanen. Sitä ei olisi missään nimessä voinut kuljettaa minnekään! Päätin siis tehdä pappilan hätävaran. Anopilta saatuja marenkejakin oli sen verran jäljellä, että niitä riitti kahteen sammiolliseen hätävaraa.

Kauniin värinen kakku oli:

Huhti_1%20036.jpgHuhti_1%20145.jpgHuhti_1%20144.jpg

Kävimme kahteen kertaan kävelyllä. Oli ihanaa, vaikka aurinko ei meille suostunutkaan paistamaan. Joutsenet lensivät melkein päämme ylitse. Vesilintuja oli näkyvissä yllin kyllin. Kyllä oli väsyneitä koiria, kun lopulta lähdimme kotiin. Ei tarvinnut meidänkään unta houkutella.

Huhti_1%20142.jpgHuhti_1%20143.jpgWP_20150405_17_10_40_Pro.jpgWP_20150405_17_10_58_Pro.jpgWP_20150405_18_01_11_Pro.jpgWP_20150405_18_08_25_Pro.jpgWP_20150405_18_09_44_Pro.jpg

 

Koska mokasin niin pahasti tuon tyttären toiveen, leivoin häthätää kaksi kääretorttua ja kiersin ne kakuksi. Väliin laitoin lemon curdia ja rahkaa sopivaksi makeutettuna.

Äitiiii, eiiii!!! huusivat tyttäret, kun kuulivat minun tekevän toista kakkua. Mie tein sen jo, vastaisin heille!

Jättiläisruusu (tätä olisi pitänyt trimmata, mutta kotiväelle maistui trimmaamatonkin herkku. Ja kerman allehan se piiloutui):

Huhti_1%20031.jpgHuhti_1%20033.jpgHuhti_1%20034.jpg

Leikkuupinnasta tuli hauskan pystyraidallinen (taisi olla Kotivinkki, jossa oli näin tehty kakku, mutta lehtihän jäi tietty töihin ja piti säveltää ohjeetta), mutta siitä ei ole kaunista kuvaa.