Lauantai alkoi kuumalla koiralenkillä. Onneksi matkalle sattui myös vettä, josta koirat saivat taas virtaa.
Aamupäivällä oltiin laittamassa pihaa kauniiksi juhlia varten. No, laittaisin minä sen nätiksi oli juhlia tai ei. Puut ovat ihanassa kukassa ja tytär toivoo, että ne kukkisivat vielä viikonkin päästä. Eiköhän.
Lopultakin istutin myös kesäkurpitsan taimet. Laitoin kuopan pohjalle hieman kanankakkaa, jolloin kului muutama sekunti ja Melli oli paikalla haistelemassa, mitä ihanaa se emäntä laittaakaan. Halla alkoi piehtaroida tuoksun huumaamana nurmikolla ja kaatoi samalla kanankakkapurkin. Onneksi purkki oli kohtuu vajaa ja nurmikolle tuli vain ohut vana lannotetta, jonka Melli sitten onnesta soikeana söi!
Mies teki ihanan ruuan ja minä tein nopeasti pikajälkkärin. Olin aiemmin ostanut purkin valmiiksi keitettyä kondensoitua maitoa, joten murskasin Wilhelmiin-keksit, lisäsin murskaan 50 g sulatettua voita ja painelin piirakkavuokaan. Päälle kondensoitu maito (oli hankala levittää; keksipohja meinasin lähteä alta pois!) ja kolme pientä banaania. Niiden päälle vielä kermavaahto melko löysänä vaahtona ja kaakaojauhetta. Hyvää oli!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.